Jätä ilmoitus helpostiIlmaIlma 
ALOITUSSIVU
Pohjois-Suomen suurin verkossa. Lauantai 2.4.2005


Kuva: Sanne Katainen
Satavuotiaat yhä kelpo pelejä. Vanhojen pianoiden käsityön laatu on Vesa Rasimuksen mukaan upeaa. Myös niiden materiaali on huolella valittua tiukkasyistä puuta, joka kestää nykymateriaaleja paremmin.

Talous

Pianoyrittäjäksi monella taidolla

Oulu "Voisi sitä helpomminkin leipänsä tienata", myöntää oululainen Vesa Rasimus, 42, muisteltuaan pianonkuljetuskeikkojaan.




"Kaiken palvelun piano- ja flyygeliyrittäjä" on milloin kannatellut parvekkeen kautta nostettavaa parisataakiloista soitinta vaappuvilla alumiinitikkailla, milloin punnertanut vastaavaa kapinetta ylös tai alas ahtaassa portaikossa.

"Jos päivässä on pari kolme rappukantoa, ei silloin oikein enää muuta viitsi tehdä. Tahtovat ne sormetkin jo sellaisen jälkeen vapista niin, ettei viritys onnistuisi", Rasimus tuumaa.

Muttei puhettakaan, että hän luopuisi kuljetuksista! Kun iso osa työstä on yksinäistä puurtamista pianoverstaalla, asiointi ihmisten luona on vain tervetullutta vaihtelua, oli se sitten kuljetus- ja virityskeikkaa tai osto- ja myyntityötä.

"Ja aika monen alan taitaja tässä saakin olla", Rasimus laskeskelee. Perusedellytyksiä ovat puusepän ja pianoteknikon taidot. Niin ikään tarvitaan tarkkaa sävelkorvaa, kaupallista ymmärtämystä sekä kielipäätä.

Jopa automaalarin taidot ovat tarpeen. Pianoiden puupinnoissa ei pysty ehkä ihan samoja aineita käyttämään kuin autojen pelti- tai muovipinnoissa, mutta samanlaista kiiltoa niissä molemmissa tavoitellaan, myös kynäruiskutekniikan salat taitava yrittäjä huomauttaa.

Vesa Rasimus aloitti pianoiden myyjänä 1987 toisen omistamassa pianoliikkeessä. Oman liikkeensä hän perusti kymmenen vuotta sitten ja aloitti samalla pianoiden maahantuonnin. Edustusliike Vesa Rasimuksen päätoimialaksi tuli soitinten valmistus, johon mies oli ottanut tuntumaa "pienimuotoisesti harrastellen".

Oppi-isäkseen Rasimus mainitsee kiiminkiläisen Hans Kullbergin, jolle pianonvirittäjän ja -rakentajan kokemusta on kertynyt liki 50 vuoden ajalta.

Rasimus laskeskelee tätä nykyä tekevänsä soitinverstaallaan noin 30 tunnin työviikkoja. Parhaillaan hän on tekemässä täyskunnostusta yli 80-vuotiaalle pianolle. Soitinvanhuksesta pitäisi tuleman sellainen, jonka kanssa ammattimuusikonkin kelpaa poseerata.

Urakka vie useita viikkoja, sillä se vaatii soittimen purkamista ja kokoamista ja näiden välissä muun muassa kuivatusta, kielisiltojen kunnostusta, vasaroiden vaihtoa sekä mahdollisesti uusien kielten punomista. Lopulliset säädöt ja viritykset ottavat nekin oman aikansa. Kunnostustyön arvoksi yrittäjä laskee noin 5 000 euroa.

Todella isotöisiä pianoiden tai flyygeleiden kunnostuksia yrittäjä kertoo tekevänsä vuodessa yhden. Tyypillisempiä tapauksia ovat soitinten perushuollot ja viritykset - nyrkkisäännön mukaan piano pitäisi virittää ainakin kerran vuodessa.

Pianon pahimpia vihollisia ovat lämpöpatterit ja lattialämmitys, Vesa Rasimus tietää. Jo pari vuorokautta pianon vierellä hohkaava patteri riittää rapsauttamaan soittimen kielisillat irralleen.

"Hommalla alkaa tienata, kun pystyy vaihtamaan viiden soittimen viritystapit viikossa", Vesa Rasimus arvioi.

Hänen mukaansa alalla menestyäkseen onkin tehtävä työtä täysipäiväisesti. "Itselläni kantavana voimana on rakkaus vanhoihin soittimiin ja käsityöhön."

Riitta Taulavuori

Riitta Taulavuori



 
Tutustu mobiilipalveluun!IlmaIlma
 Kaleva Kustannus Oy

                                                                     ALOITUSSIVU